Roksyn järjestämässä energiaillassa pureuduttiin globaaleihin energiakysymyksiin monista eri näkökulmista. Pääalustajana oli professori Peter Lund, jonka mukaan aurinkoenergian ja tuulivoiman käyttö lisääntyy maailmalla hurjaa vauhtia. Niistä on tulossa tulevaisuuden merkittävimmät energiamuodot. Muu energiajärjestelmä toimii puskurina tuulen ja auringon ajallisissa vaihteluissa. Joustoa tarvitaan sekä tuotannossa että kulutuksessa.

Lundin mukaan Suomi on kuitenkin jäämässä globaalista kehityksestä. Suomessa panostetaan bioenergiaan ja ydinvoimaan, kun muualla maailmassa kehitetään uusia energiateknologioita ja energiatehokkuutta.

Professori Lundin esitys löytyy täältä Lund_26032018.

Kommenttipuheenvuorossaan professori Markku Wilenius korosti luonnon prosessien ja energiajärjestelmän kompleksisuuden ymmärtämisen tärkeyttä. Isot muutokset ovat mahdollisia, kun toimimme joustavilla, älykkäillä alustoilla. Järjestelmän täytyy olla läpinäkyvä, jotta toimijat voivat tehdä rationaalisia ja eettisiä valintoja. Energiakysymykset kuitenkin nähdään edelleen hyvin kansallisvaltiokeskeisinä.

Keskustelussa EU:lla nähtiin korostunut rooli esimerkin näyttäjänä. Globaalista kehityksestä johtuen Euroopan täytyy olla tulevaisuudessa negatiivinen päästäjä. Yksi monista keinoista tähän on EU:n maataloustukien ohjaaminen sellaisiin maataloustuotannon tapoihin, jotka sitovat hiiltä maaperään.

Tulevaisuuden energiaratkaisut -keskusteluilta pidettiin Roksyn vuosikokouksen yhteydessä 26.3.2018 Demos Helsingin tiloissa.

Rooman Klubin pitkäaikainen kunniajäsen Benjamin Bassin kuoli 27.3.2018. Bassin teki pitkän diplomaattiuran ja toimi mm. Suomen Kiinan-suurlähettiläänä.

Tervetuloa Tulevaisuuden energiaratkaisut -keskusteluiltaan!

Puhumassa professorit Peter Lund ja Markku Wilenius!

Aika: Maanantai 26.3.2018 klo 17-19

Paikka: Demos Helsinki, Mechelininkatu 3 D, sisäpiha, Helsinki

KUTSU_Tulevaisuuden_energiaratkaisut_26.3.2018

Yhdistyksen pikkujoulut pidettiin Demos Helsingin tiloissa Mechelininkadulla. Tilaisuudessa Rooman Klubin jäsenet Sirkka Heinonen ja Markku Wilenius alustivat kansainvälisen Rooman Klubin Wienin vuosikokouksen terveisistä. Heinonen esitteli mm. Rooman Klubin jäsenen Ugo Bardin tuotantoa ja näkemyksiä yhteiskuntien biofyysisistä reunaehdoista ja kompleksisten systeemien romahduksista. Wilenius kertoi maatalouden isoista tulevaisuuden haasteista sekä maaperän laadun merkityksestä ruoantuotannon ja ilmastonmuutoksen kannalta. Tilaisuudessa keskusteltiin myös Rooman Klubin tulevan 50-juhlavuoden tapahtumista.

Roksyn hallitus vieraili Turussa 13.11.2017. Paikalla olivat Tapio Ojanen, Sirpa Kurppa ja vierailun emäntänä toiminut Leena-Maija Laurén.

Ensimmäinen vierailukohde oli Siirtolaisuusinstituutti, jossa tutkitaan kansainvälisiä ja suomalaisia muuttoliikkeitä sekä ylläpidetään siirtolaisuuteen liittyvää arkistoa ja näyttelyä. Instituutissa tavattiin toimitusjohtaja Tuomas Martikainen ja tutkimusjohtaja Elli Heikkilä. Keskusteluissa ilmeni Rooman Klubin ja Siirtolaisuusinstituutin yhteisiä kiinnostuksen kohteita, kuten väestönkasvu ja globaalista eriarvoisuudesta johtuvat kansainväliset muuttoliikkeet. Konkreettiseksi yhteistyömahdollisuudeksi todettiin Last Call -elokuvan esittäminen ja keskustelutilaisuus Siirtolaisuusinstituutin tiloissa. www.migrationinstitute.fi

Toinen vierailukohde oli Turun kauppakorkeakoulu, jossa hallitus tapasi dekaani professori Markus Granlundin. Tapaamisessa käytiin läpi kauppakorkeakoulun alaisen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toimintaa sekä Rooman Klubin ja Roksyn toimintaa. Yhtymäkohtia löytyi paljon. Keskustelua herätti myös yliopistojen murros ja yliopistojen kyvykkyys ratkaista ihmiskunnan tulevaisuuteen liittyviä ongelmia. www.utu.fi

Rooman Klubin Suomen yhdistyksen vuosikokous pidettiin ke 22.3.2017 Demos Helsingin väliaikaisissa tiloissa Helsingin Kaivokadulla.

Kokouspäivänä vietettiin YK:n maailman vesipäivää. Tämän kunniaksi kokousasioiden käsittelyn jälkeen dosentti Tapio Katko alusti aiheesta Maailmankylän vesihuolto. Tapion uuteen kirjaan voi tutustua täällä www.finnishwaterservices.fi.

Vuosikokouksessa valittiin yhdistyksen hallitus vuodelle 2017:
Tapio Ojanen pj
Sirpa Kurppa
Leena-Maija Lauren
Markku Wilenius
Pekka Harju-Autti
Tapani Launis
Satu Lähteenoja
Päivi Mattila-Wiro

Yhdistyksen pikkujoulut pidettiin Demos Helsingin tiloissa Töölössä. Tilaisuudessa Rooman Klubin jäsen professori Sirkka Heinonen alusti kansainvälisen Rooman Klubin Berliinin vuosikokouksen terveisistä. Myös Rooman klubin jäsen Pekka Himanen osallistui tilaisuuteen.

Presidentti Tarja Halonen on kansainvälisen Rooman klubin tuoreimpia suomalaisjäseniä. Suomalaiset Rooman Klubin aktiivit tapasivat presidentti Halosen ympäristöministeriössä Helsingissä 5.9.2016. Keskustelun aiheina olivat mm. Rooman klubin rooli ja vaikutusmahdollisuudet kansainvälisessä politiikassa sekä Suomen keinot vaikuttaa globaalien ongelmien ratkaisemiseen.

Keskustelun keskeisiä johtopäätöksiä olivat mm.:
– tavoitteiden hierarkia: demokratia → hyvinvointiyhteiskunta → kestävä kehitys
– kehityksen ja kestävän kehityksen välisen kuilun kaventaminen olennaista
– optimistisia merkkejä on, ”Rooman klubin aika on nyt.”
– Suomesta edelläkävijä, alustat kuten Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunta globaaleina esimerkkeinä

Vuosikokouksessa hyväksyttiin uusi hallitus ja vuoden 2016 toimintasuunnitelma. Suunnitelmissa on mm. kansainvälisen Rooman Klubin jäsenen presidentti Tarja Halosen ja muiden roomanklubilaisten tapaaminen. Syksylle valmistellaan myös Roksyn ja vakuutusyhtiöiden yhteistä kansainvälistä tilaisuutta, jonka keskiössä on globaalit riskit.

Vuosikokouksen yhteydessä Markku Wilenius alusti kansainvälisen Rooman Klubin ajankohtaisista aiheista. Kokous pidettiin Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tiloissa Helsingissä.

Kansainvälistä kauppaa ja Kasvun rajoja koskeva tilaisuus pidettiin ympäristöministeriössä 30.9.2015. Tilaisuuden päähuomion vei odotetusti TTIP-sopimus, josta Yhdysvallat ja Eurooppa käyvät parhaillaan neuvotteluja.

Tilaisuuden avauspuheenvuorossaan ROKSYn puheenjohtaja Tapio Ojanen kertoi Rooman Klubin ja Kasvun Rajojen historiasta. Tilaisuuden tarkoituksesta Ojanen mainitsi, että parhaillaan on meneillä merkittäviä kansainväliseen kauppaan liittyviä asioita, joita on syytä tarkastella kasvun rajojen näkökulmasta.

Ulkoministeriön osastopäällikkö Markku Keinänen kertoi Yhdysvaltojen ja Euroopan välisestä kauppa- ja investointikumppanuudesta TTIP:stä. Keinänen taustoitti TTIP-neuvottelujen syitä, kulkua ja tavoitteita sekä sisältöä. Keinäsen esityskalvot löytyvät täältä: TTIP esittely.

Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki suhtautui TTIP-sopimukseen kriittisesti. Hänen mukaansa sopimuksen oletetut hyödyt perustuvat virheellisiin teorioihin. Myös sopimuksen valmisteluprosessi on kyseenalainen. Patomäen esityskalvot löytyvät täältä: Vapaakaupan logiikka ja TTIP.

Ville-Veikko Hirvelä Siemenpuu-säätiöstä arvioi TTIP-sopimuksen vaikutuksia kehitysmaiden näkökulmasta. Hän piti kehitysmaavaikutusten arvioinnin puuttumista vakavana puutteena TTIP-neuvotteluissa. Vaikka sopimus koskee Yhdysvaltoja ja Eurooppaa, sen vaikutukset ovat globaalit.

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Leo Stranius arvioi TTIP-sopimuksen vaikutuksia ympäristön näkökulmasta. Hän piti isona riskinä sitä, ettei kunnianhimoista energia- ja ympäristöpolitiikkaa uskalleta kansallisvaltioissa enää tehdä. Valtioiden pelkona voi olla, että yritykset haastavat ne välimiestuomioistuimeen.

Valmisteltujen puheenvuorojen jälkeen professori Jussi Pakkasvirran johdolla käytiin puhujien kesken paneelikeskustelu. Ulkoministeriön Markku Keinäsen mukaan osa TTIP:n kritiikistä perustuu väärinkäsityksille. Esimerkiksi maatalous ei ole ollenkaan TTIP-neuvotteluissa mukana. Heikki Patomäki totesi, että TTIP-sopimus on parhaimmillaankin vain irrelevantti.

Yleinen huolenaihe oli TTIP-neuvottelujen läpinäkymättömyys. Keinäsen mukaan avoimuuden puute johtuu Yhdysvaltojen vaatimuksista. Euroopan neuvottelupositiot ovat julkisia. Myös yleisöstä esitettiin kriittisiä puheenvuoroja sopimusneuvotteluja kohtaan. Paikalla oli noin neljäkymmentä ihmistä. Keskustelu oli vilkasta ja keskusteltavaa olisi riittänyt pidempäänkin.