Rooman Klubin Suomen yhdistyksen webinaari pidettiin torstaina 27.1.2022. Agenda:
17.00 The thinking behind the Club of Rome. Tapio Ojanen, Chair of the Finnish Association for the Club of Rome (FiCOR)
17.15 Youth Leadership and Intergenerational Dialogues, Maddy Mitchell, Club of Rome
17.45 The activities in Finland, Satu Lähteenoja, Secretary of FiCOR
18.00 Discussion and ideation
Tilaisuuden esitysmateriaalit:
Otamme mielellämme kaikenikäisiä uusia jäseniä, katso liittymistiedot täältä.
(In English below)
Rooman klubin johtavien asiantuntijoiden foorumi, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja monimutkaisiin globaaleihin ongelmiin ja edistää poliittisia aloitteita ja toimia, joiden avulla ihmiskunta voi selviytyä planeettamme hätätilanteista. Rooman klubin Kasvun rajat-kirjan julkaisusta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Kirjan sanoma on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.
Rooman klubin Suomen yhdistys järjestää teemaan liittyviä keskustelu tilaisuuksia ja tuo kansainvälisen klubin teemoja Suomeen. Yksi klubin viidestä toiminta- alueesta on suunnattu opiskelijoille ja nuorille aikuisille.
Rooman klubin Suomen yhdistys järjestää Zoomissa erityisesti nuorille aikuisille suunnatun maksuttoman keskustelutilaisuuden to 27.1. klo17–18.30. Linkin saa ilmoittautumalla täällä viim. 26.1.
Program:
17.00 The thinking behind the Club of Rome. Tapio Ojanen, Chair of the Finnish Association for the Club of Rome (FiCOR)
17.15 Youth Leadership and Intergenerational Dialogues, Maddy Mitchell, Club of Rome
17.45 The activities in Finland, Satu Lähteenoja, Secretary of FiCOR
18.00 Discussion and ideation
In English:
The Club of Rome is a platform of diverse thought leaders who identify holistic solutions to complex global issues and promote policy initiatives and action to enable humanity to emerge from multiple planetary emergencies. This year marks the 50th anniversary of the publication of the Club of Rome’s book Limits to Growth. The book’s message is now more relevant than ever.
The Finnish Association for the Club of Rome promotes the International Club’s themes in Finland e.g., through speaker events. One of the club’s five themes focuses on students and young adults. We invite students and young adults interested in planetary challenges to hear about and discuss the opportunities both in Finland and internationally.
The event is free-of-charge and will be held on Zoom on Thu 27th Jan at 5-6.30 pm EET. You can get the link by registering here. The presentations will be in English, the discussion can be in Finnish or English.
More information: tapio.ojanen@vayla.fi and satu.lahteenoja@demos.fi
Club of Rome Youth Leadership:
Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Webinaarin zoom linkki lähetetään vain ilmoittautuneille. Ilmoittautumiset: linkki Toivotaan sisäänkirjautumista hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua.
Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Webinaarin zoom linkki lähetetään vain ilmoittautuneille. Ilmoittautumiset: linkki Toivotaan sisäänkirjautumista hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua.
Rooman Klubin Suomen yhdistyksen vuosikokous pidettiin tiistaina 23.3.2021. Tämän jälkeen jatkettiin keskustelutilaisuudella Rooman Klubin ajankohtaisista aiheista ja erityisesti teemasta Rethinking Finance. Alla Tom Jess:in esitys.
Rooman Klubin Suomen yhdistyksen vuosikokous pidettiin tiistaina 23.3.2021. Tämän jälkeen jatkettiin keskustelutilaisuudella Rooman Klubin ajankohtaisista aiheista ja erityisesti teemasta Rethinking Finance. Alla Till Kellerhoff:in esitys
Miten jakaisimme ruokavaramme? – Kestävyyttä, ympäristökasvatusta ja ekopsykologiaa
Rooman Klubin Suomen yhdistys ja Tulevaisuuden tutkimuksen seura järjestivät 7.10.2020 webinaarin aiheesta “Yhden planeetan ruokavalio”. Keskustelua alustivat planetaarisen ruokavaliosuosituksen osalta prof. emerita Sirpa Kurppa sekä globaalin ruokahuollon osalta johtaja Riitta Wahlström Sirene-yhdistyksestä. Paikalla oli noin 30 osallistujaa. Alustuksista virisi vilkas keskustelu ja aiheesta esitettiin puhujille paljon kysymyksiä. Alla voit lukea tilaisuuden alustusten tiivistelmät.
Sirpa Kurpan alustus
Lähtötilanne
Suomalainen kuluttaa 3,6 maapallon verran vuodessa.
Ruoantuotannon tehokkuuden lisääntyminen ei ole kulkenut käsi kädessä elintarvikejärjestelmän tehokkuuden kanssa. Elintarvikkeiden hävikki ja -jätemäärät ovat lisääntyneet. Hintojen lasku on johtanut huonontuneeseen ruokavalioon, mikä on terveydellinen rasite. Samalla ympäristön pilaantuminen kiihtyy.
Aliravittujen määrä kasvoi 777 miljoonasta (2015) 815 miljoonaan (2016). Kaksi miljardia ihmistä kärsii hivenaineiden ja vitamiinien puutteesta, ja ylipainoisia on lähes saman verran.
44% maailman maista kamppailee samanaikaisesti sekä aliravitsemuksen että liikalihavuuden kanssa. Tänä vuonna on menetetty 5,4 miljoonaa hehtaaria viljelykelpoista maata.
Planetaarinen ruokavalio
EAT-Lancet komissio julkaisi Lancetissa vuonna 2019 näkemyksensä ruokavaliosta, joka mahdollistaisi kymmenen miljardin ihmisen ruokkimisen terveellisesti ja ympäristöä kunnioittaen. Planetaarisessa ruokavaliossa kasviksia on 50%, täysjyväviljaa n. 20%, kasviperäisiä proteiineja n. 15% ja eläinperäisiä proteiineja n. 5% päivässä.
Tällä hetkellä kaikkialla muualla maailmassa paitsi Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa punaisen lihan ja kananmunien kulutus ylittää planetaarisen ruokavalion suosituksen. Siipikarjan, maitotuotteiden, kalatuotteiden, vihannesten, hedelmien, palkokasvien, viljatuotteiden ja pähkinöiden osalta jäädään melkein kaikkialla alle suositusten.
Suomessa syödään lisättyä sokeria kolme-nelinkertaisesti Lancetin suositukseen verrattuna, viljoja vähemmän. Palkokasveissa ei päästä lähellekään 7% suositusta. Naudan osuus suomalaisessa ruokavaliossa on kahdeksankertainen suositukseen verrattuna. Suomessa proteiinista n. 75% saadaan eläinperäisistä lähteistä. Kalapainotteisessa ruokavaliossakin ilmastovaikutukset laskevat n. kolmanneksen verrattuna tavalliseen suomalaiseen ruokavalioon.
Ruokahävikki
Tällä hetkellä 45% on juureksista ja tubereista menee hävikkiin, kalasta ja merenelävistä osuus on 35% ja viljoista 30%. Suurin osa hävikistä muodostuu tuotannossa ja vähittäiskaupassa ja kokonaishävikki on samansuuntainen ympäri maailmaa (125-295 kg henkilöä kohti). Länsimaissa kuluttajien osuus hävikin muodostuksesta on isompi kuin muualla, n. kolmasosa.
Planetaarisen ruokavalion vaikutukset
Lancetin analyysin mukaan ilmastonmuutoksen kohdalla pääsee melkein kaikilla tulevaisuusskenaarioilla kestävälle pohjalle pelkällä ruokavaliomuutoksella planetaariseen ruokavalioon. Fosforin, typen ja biodiversiteetin osalta tilanne on tällä hetkellä niin kriittinen, että riittävän muutoksen aikaansaaminen vaatii perustavanlaatuisia muutoksia tuotannossa, hävikin vähentämisessä sekä ruokavaliomuutoksen.
Planetaarisen ruokavalion eräs iso haaste on sen taloudellinen vaikutus. Suositellun ruokavalion hinta suhteessa päivittäisiin tuloihin on mahdoton maailman köyhille, sillä sen noudattaminen vaatisi 100% tai yli heidän päivittäisistä tuloistaan.
Riitta Wahlströmin alustus
Globaali ruokaturva
Maaperän kemikalisoituminen aiheuttaa pölyttäjien häviämistä. Naudanlihan tehotuotanto on yksi merkittävimpiä maaperän käytön, vedenkäytön ja kemikalisoitumisen aiheuttajia. Lisäksi geenimuunnellun soijan tuotanto ja siihen liittyvä metsien hakkaaminen ovat tuhoisia trendejä.
Ruoantuotanto on niin pitkälle suurten pörssiyhtiöiden käsissä, että ratkaisut ovat niiden käsissä myös. Esimerkiksi metsittäminen on keskeinen ratkaisu ruokaturvaan, sillä rannikkometsät suojelevat sisempänä maalla olevia viljelyksiä ja metsittäminen vähentää kuivuutta. Myös jatkuva kasvatus ja metsien suojelu edistävät ruokaturvaa, sillä ne parantavat luonnon monimuotoisuutta ja maaperän rikastumista.
Yksilövalinnoissa lihankulutusta tulisi vähentää. Yritykset voivat tarjota tähän ratkaisuna erityisesti erilaisia teknologisia innovaatioita, jotka matkivat lihatuotteita.
Maaperän kemikalisoitumista tulisi vähentää ja ehkäistä luomuviljelyllä sekä omavaraisviljelyllä. Luomun lisäksi viljelypuolen hyviä käytäntöjä ovat mm. agroekologia ja kumppanuusviljely, joissa otetaan huomioon sosiaalinen vastuu.
Kuten yhden planeetan ruokavalion mallissa, ruokaturva liittyy myös terveyteen! Moderni ruokavalio kuormittaa elimistöjämme myös kemiallisesti, aiemmin mainittujen lisäksi.
Ruokaturvan systeemitason muutos vaatii uudenlaisia arvomaailmoja, talouspolitiikan periaatteita ja fokuksia. Peltometsämaanviljely on esimerkki tällaisesta ajattelusta. Tupakanviljely vaikuttaa myös maailmanlaajuiseen ruokaturvaan, koska se vaatii suuren viljelyalan, joka on pois ruoantuotannosta.
Siemenet ovat elintärkeitä ruokaturvan takaamisessa. Tällä hetkellä ne ovat suuryhtiöiden hallussa. Kansalaisjärjestöt ovat tehneet paljon töitä edistääkseen pienviljelijöiden oikeuksia siemeniin. Monokulttuurista viljelytapaa pitäisi muuttaa: tässä auttaisivat omavaraistilojen lisäys jne. On tärkeää huomata, että paremmat toimintatavat ovat jo olemassa! Olisi hyvä myös perehtyä alkuperäiskansojen valtavaan perimätietoon erilaisista ruokakasveista.
Summa summarum: ruokaturvan edistäminen vaatii globaalin siirtymän vegaaniseen ruokavalioon, samalla ratkaisun avaimet ovat suuryhtiöillä.
On the 20th of September, The Finnish Association for the Club of Rome, together with the think tank Demos Helsinki and the Finnish Innovation Fund Sitra organized the 50th Anniversary Seminar of Club of Rome. The topic of the day was global challenges. The highlight of the event was the speech of the former president of Finland, a member of the club of Rome, Tarja Halonen.
A former co-president of the Club of Rome, Anders Wijkman, brought up that hundreds of years ago world was only a source of resources. Nowadays the situation is different: humans have had huge impact on nature. Today, 3% of the planet’s animals are wild animals, 30% are humans and 66% are farm animals. Additionally, climate is getting warmer and warmer. Regardless of the evidence of climate change, environmental catastrophes, overuse of resources, and maritime pollution, negligence about these topics is rising and global cooperation is weakening.
President Halonen reminded that hundred years ago Finland was the poorest one of the Nordic countries. However, the previous generations managed to build the welfare model and for instance its appreciated education system. President Halonen reminded Finns of the forthcoming parliamentary elections and encouraged people to use their power to vote and to affect on the new parliament and, thus, the state-level politics. The previous generations built better living conditions for the future generations, so can we. The politics is one way to influence. Executive director of Demos Helsinki, Juha Leppänen, took part in the discussion and argued that the next government should make the SDGs a basic framework for the next government programme. Additionally, to get to the SDGs, Finland should commit to long-term decisions beyond 4 years and ensure policy coherence as the SDGs are overlapping several administrative sectors. See the presentation of president Halonen here. Club of Rome 50th Anniversary Event_Halonen
Futurist Markku Wilenius brought up signs of systemic disruption: extreme temperatures and nature catastrophes happening in different regions of the world. Previously, business has been important but now times are fundamentally different than before. However, the problem is not that there are no evidence, information, or solutions, but if it is acted based on these. Wilenius argues that lack of indicators is not the reason not to act, vice versa. Actually, that is the right direction to go.
Economist Mika Kuismanen brought the viewpoint of the companies to the discussion. Kuismanen pointed out that climate change can be seen as a risk to the business. However, climate change is not like other risks: it has comprehensive impacts on the environment and the business. There is also tragedy of the horizon: the effects of climate change are seen later but the investments should be done now. This is the problem in the discussion in economics. Kuismanen called for practical outcome: business sector may want to make a change but the political battle between right and left wings may stop change from happening. Kuismanen stated for more and better regulation. Ordinary citizen should not be the one who bears the risk. Externalities should be prized and risks should be evaluated by financing and insurance community.
Speakers sent a strong message: we need a new model. Present societal systems cannot respond to the challenges of today. According to the speakers, what we need to do is:
1. Legislate carbon laws
2. Shift focus from economic growth to improving wellbeing
3. Move from linear economy to circular economy
4. Vote for like-minded people
After all the worry expressed and statements made, Kari Herlevi from Sitra reminded the audience that Finland is forerunner in circular economy in global level. Finland was the first country that launched its circular economy roadmap and in the future Finland can show the road for others too. Although there is a lot to do for systemic change to happen, Finland is on the right path. Herlevi ended the seminar by reminding that everyone is the decision-maker of his/her life. See the presentation of Kari Herlevi here. Club of Rome_Herlevi_20-9
In October 2018 the Club of Rome celebrates it’s 50th anniversary in an Annual General Assembly in Rome, followed by a 2-day Conference, open to the public. 50thclubofrome
To honor this, The Finnish Association for the Club of Rome welcomes you to a preliminary anniversary seminar in Helsinki, held September 20 14:00-17:00. The speakers include among others:
– Co-President Anders Wijkman, The Club of Rome
– Former President of Finland Tarja Halonen, member of the Club of Rome
– Professor Markku Wilenius, Finland Futures Research Centre, member of the Club of Rome
You will find the program and registration link here:
Invitation_ClubofRome
Organizers:
The Finnish Association for The Club of Rome
The Finnish Innovation Fund Sitra
Demos Helsinki
Tulevaisuuteen katsova diplomaatti
Suurlähettiläs OTK Benjamin Isak Bassin kuoli Helsingissä 27. maaliskuuta 2018. Hän oli syntynyt Helsingissä 18. tammikuuta 1944.
Bassin kävi koulunsa Helsingissä ja valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1968. Opintojen jälkeen hän aloitti työskentelyn ulkoministeriön kehitysaputoimistossa ja jatkoi kehitysyhteistyöhallinnon erilaisissa tehtävissä kuuden vuoden ajan.
YK:n toiminta tuli hänelle omakohtaisesti tutuksi työskenneltyään seuraavat kuusi vuotta Suomen YK-edustustossa New Yorkissa. Vuonna 1980 hän palasi Suomeen työhön ulkoministeriön kauppapoliittisella osastolla. Kolme vuotta myöhemmin hänet nimitettiin tehtäviin Suomen suurlähetystössä Tokiossa ja vuonna 1986 Suomen ensimmäiseksi suurlähettilääksi Thaimaahan. Neljän vuoden jälkeen edessä oli paluu kehitysyhteistyön piiriin kotimaassa ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston päällikkönä kolmen vuoden ajaksi.
Sen jälkeen vuorossa oli parin vuoden kausi neuvottelevana virkamiehenä ulkoministeriön poliittisella osastolla. Tämä työ toimi lähtökohtana nimitykselle ulkoasiainhallinnon uusiin johtotehtäviin Aasiassa. Bassin toimi suurlähettiläänä kahdessa merkittävässä asemapaikassa: Intiassa New Delhissä 1995 alkaen ja Kiinassa Pekingissä vuosina 2001-2005.
Työskenneltyään ulkoasiainhallinnon eri sektoreilla Bassin kiinnostui laajemmin tulevaisuuden globaaleista ongelmista. Hänen kansainvälisyyttä korostava toimintansa herätti huomiota kansainvälisen Rooman klubin piirissä, jossa pohditaan ihmiskunnan tulevaisuuden kysymyksiä ja jonka jäseniä yhdistää huoli ihmiskunnan tulevaisuudesta. Järjestö kutsuikin hänet jäsenekseen vuonna 1994.
Toimittuaan tuolloin Suomessa Bassin tuli mukaan myös Rooman klubin Suomen yhdistyksen toimintaan, jonka kehittämisessä hänen kokemuksensa ja näkemyksensä osoittautuivat erityisen arvokkaiksi. Hän näki syvällisesti ihmiskunnan tulevaisuuden moninaiset riskit ja pystyi jäsentämään niitä tarvittavien toimenpiteiden suuntaamiseksi.
Hänen kanssaan käydyt pohdinnat globaaleista riskeistä olivat aina innoittavia ja ne olivat usein alkusoittoa konkreettisen toiminnan kehittämiseen. Tunnustuksena hänen toiminnastaan kansainvälinen Rooman klubi nimitti Bassinin kunniajäsenekseen vuonna 2013.
Rooman klubin piirissä Bassin nähtiin herkästi innostuvana ja sydämellisenä ihmisenä, joka löysi nopeasti asian ytimen ja jonka kannanottoja tuki syvällinen ja samalla hilpeä huumorintaju. Seuramiehenä hän olikin pidetty ja hänen kertomiensa kaskujen määrä oli rajaton.
Kirjoittanut Esko Kalimo
